Pienessä huoneessa kaiuttimet jumputtavat usein yhtä bassoääntä liikaa ja jättävät toisen lähes kuulumattomiin. Ilmiön taustalla ovat nurkkavahvistus ja bassohuiput pienessä huoneessa, eikä kyse ole kaiuttimien huonosta laadusta. Tämä artikkeli on tarkoitettu kerrostalokaksion, pienen työhuoneen tai rivitalon olohuoneen kuuntelijalle, joka haluaa bassosta tasaisen ja täsmällisen. Moni ongelmista korjaantuu sijoittelulla ennen kuin rahaa kuluu yhtään euroa.
Miksi pieni huone korostaa bassoa epätasaisesti
Matalat taajuudet ovat pitkiä aaltoja. Esimerkiksi 50 Hz:n aalto on lähes seitsemän metriä pitkä, joten se ei vaimene 15 neliön huoneessa vaan heijastuu seinästä toiseen. Kun suora ääni ja heijastuneet aallot kohtaavat, ne vahvistavat toisiaan joissakin kohdissa ja kumoavat toisiaan toisissa.
Tuloksena syntyvät huonemoodit. Ensimmäisen moodin taajuuden saa laskettua kaavalla 343 / (2 × huoneen mitta). Neljän metrin mittaisessa huoneessa moodi osuu noin 43 Hz:iin, ja 2,5 metrin huonekorkeudella se on noin 69 Hz:ssä. Jos huoneen pituus ja leveys ovat lähes samat, esimerkiksi 3,5 × 3,6 metriä, moodit pinoutuvat päällekkäin ja yksi taajuusalue voi korostua 10-15 dB.
Pienessä huoneessa moodit ovat harvassa ja osuvat juuri sille taajuusalueelle, jolla bassorummun isku ja bassokitaran perussävelet soivat. Isossa salissa moodeja on niin tiheästi, että ne tasoittavat toisiaan.
Nurkkavahvistus – mitä nurkassa oikeasti tapahtuu
Kun kaiutin on lähellä seinää, seinästä heijastuva matala ääni summautuu suoraan ääneen lähes samassa vaiheessa. Yksi pinta nostaa bassoa teoriassa noin 6 dB, ja nurkassa pintoja on kolme: kaksi seinää ja lattia. Käytännössä nurkkaan työnnetty kaiutin tuottaa alimmilla taajuuksilla helposti 6-10 dB enemmän bassoa kuin vapaasti seisova.
Ongelma on, että vahvistus ei ole tasainen. Se yhdistyy huonemoodeihin, ja tulos kuulostaa paksulta ja hitaalta. Bassokuvio sumenee yhdeksi möykyksi, ja sama jumppaava sävel toistuu kappaleesta toiseen.
Toinen ilmiö on kuoppa ylemmässä bassossa. Jos kaiuttimen etäisyys takaseinästä on metri, seinästä palaava aalto kumoaa suoraa ääntä noin 86 Hz:n kohdalla (343 / (4 × 1 m)). Siksi monen kaiuttimen basso kuulostaa samaan aikaan liian runsaalta alhaalla ja ohuelta ylempänä.
Myytti: nurkka korvaa isomman kaiuttimen
Usein kuulee neuvon, että pienen hyllykaiuttimen saa soimaan kuin lattiakaiutin siirtämällä sen nurkkaan. Bassoa tuleekin lisää, mutta väärällä tavalla. Nurkka nostaa juuri niitä taajuuksia, joita huone jo valmiiksi korostaa, eikä se laajenna kaiuttimen toistoaluetta alaspäin hallitusti.
Pieni bassoelementti joutuu tällöin myös liikkumaan enemmän huonetta kiihottavilla taajuuksilla. Seurauksena on helpommin säröä ja bassoputken puhinaa. Kaiutin, jonka valmistaja on suunnitellut seinän lähelle, kuten monet Genelecin ja Amphionin mallit tai suljetut seinäkaiuttimet, on eri asia. Niissä vahvistus on huomioitu jo suunnitteluvaiheessa tai säädettävissä DIP-kytkimillä.
Toinen sitkeä myytti koskee 2-5 cm paksuja vaahtomuovilevyjä, joiden uskotaan ”tappavan bassoa”. Ne vaimentavat diskantin heijastuksia, mutta 60 Hz:iin niillä ei ole juuri mitään vaikutusta.
Suomalaiset asunnot ja bassoakustiikka
Betonikerrostalo on bassolle vaikein ympäristö. Raskaat seinät heijastavat matalat taajuudet lähes kokonaan takaisin, joten moodit ovat voimakkaita ja kapeita. Lisäksi basso kantautuu rungon kautta naapuriin, mikä on Helsingin ja Tampereen tiiviissä asuntokannassa yleinen riidanaihe.
Puurakenteinen omakotitalo tai rivitalo käyttäytyy toisin. Kevyet levyseinät joustavat ja päästävät osan bassosta läpi, joten huonemoodit ovat loivempia. Tämä on yksi syy siihen, miksi sama kaiutin voi kuulostaa liikkeen esittelytilassa ja kotona aivan erilaiselta. Kokenut myyjä kysyykin ensimmäiseksi, millaisesta talosta ja huoneesta on kyse.
Näin kesytät bassohuiput askel askeleelta
Ammattilainen aloittaa aina sijoittelusta, koska se on ilmaista ja vaikuttaa eniten. Kalusteet ja laitteet hankitaan vasta sen jälkeen.
1. Irrota kaiuttimet nurkista. Lähtökohdaksi sopii 40-80 cm takaseinästä ja vähintään 50 cm sivuseinästä. Vältä tilannetta, jossa etäisyys takaseinään ja sivuseinään on sama.
2. Siirrä kuuntelupaikkaa. Huoneen keskikohdassa moni moodi kumoutuu, ja basso katoaa. Takaseinää vasten istuttaessa basso taas korostuu. Usein hyvä paikka löytyy noin 38 % kohdalta huoneen pituudesta, mutta kokeile 10-20 cm siirroin. Lisää vinkkejä kolmion muodostamiseen löytyy artikkelista stereon perusasetus ja kuuntelukolmio.
3. Kokeile bassoputken tulppaa. Monen takaputkellisen kaiuttimen, esimerkiksi B&W:n ja Dalin osan mallien, mukana tulee vaahtomuovitulppa. Se laskee bassoa seinän lähellä hallitusti.
4. Mittaa. Ilmainen REW-ohjelma ja noin 100-130 euron USB-mittamikrofoni, kuten miniDSP UMIK-1, näyttävät huiput tarkasti. Korvalla 45 Hz:n ja 55 Hz:n huipun erottaminen on lähes mahdotonta.
5. Korjaa vasta sitten elektroniikalla tai vaimennuksella. Huonekorjaus, kuten Dirac Live, Denonin ja Marantzin Audyssey, Yamahan YPAO tai Genelecin GLM, toimii parhaiten kun se leikkaa huippuja eikä nosta kuoppia.
Bassoansat ja huonekorjaus – mikä oikeasti toimii
Toimiva bassoansa on paksu. Nurkkaan sijoitettu 10-20 cm villalevy, jonka takana on ilmarako, vaikuttaa jo 80-100 Hz:n alueella. Valmiit nurkka-absorbentit maksavat tyypillisesti 100-300 euroa kappaleelta, ja itse tehtynä materiaalikulut jäävät murto-osaan. Alle 50 Hz:n huippuihin tarvitaan resonoivia paneeleita tai painepohjaisia ansoja, ja ne ovat jo erikoistuotteita. Aiheesta enemmän artikkelissa akustiikka kotona – heijastukset ja paneelit.
Digitaalinen korjaus on pienessä huoneessa tehokkain yksittäinen keino huippuja vastaan. Se ei kuitenkaan pysty täyttämään moodin aiheuttamaa kuoppaa. Jos 80 Hz:n kohdalla on 12 dB:n notko, sen nostaminen kuluttaa vahvistimen tehon ja rasittaa elementtiä, mutta kuoppa pysyy, koska huone kumoaa lisätyn energian samalla tavalla.
Subwoofer on poikkeus yleissääntöön. Kaksi subwooferia huoneen vastakkaisilla puolilla tasoittaa moodeja selvästi paremmin kuin yksi isompi, ja tämä pätee myös 12 neliön huoneessa.
Yleisimmät virheet bassoakustiikassa
Ensimmäinen virhe on kaiuttimien vaihtaminen ennen huoneen tutkimista. Uudet kaiuttimet samaan nurkkaan tuottavat saman huipun samalla taajuudella, koska taajuuden määrää huone eikä kaiutin.
Toinen virhe on lattiakaiuttimen valinta liian pieneen tilaan. Lattiakaiutin, joka toistaa 30 Hz:iin asti, voi 10 neliön huoneessa olla huonompi valinta kuin jalustalla seisova hyllykaiutin. Jalustan korkeus ja tukevuus vaikuttavat myös bassoon, mitä käsitellään artikkelissa kaiutinjalustat ja niiden vaikutus bassoon.
Kolmas virhe on säätää bassoa yhden kappaleen perusteella. Sama korjaus voi kuulostaa täydelliseltä yhdellä levyllä ja tukkoiselta seuraavalla. Kannattaa käyttää testimateriaalina 4-5 eri levyä, joissa on tuttua bassokitaraa, kontrabassoa ja elektronista bassoa.
UKK
Kuinka kauas seinästä kaiuttimet kannattaa siirtää pienessä huoneessa?
Hyvä lähtökohta on 40-80 cm takaseinästä ja vähintään 50 cm sivuseinästä. Suljetut ja etuputkelliset kaiuttimet sietävät seinän läheisyyttä paremmin kuin takaputkelliset.
Poistaako huonekorjaus bassohuiput kokonaan?
Huonekorjaus leikkaa huiput tehokkaasti yhdessä kuuntelupisteessä, mutta se ei täytä moodien aiheuttamia kuoppia. Parhaaseen tulokseen päästään yhdistämällä sijoittelu, vaimennus ja korjaus.
Auttavatko ohuet akustiikkalevyt bassoon?
Eivät juuri lainkaan. Alle 5 cm paksut levyt toimivat lähinnä keski- ja diskanttialueella. Basson hallintaan tarvitaan 10-20 cm paksuja nurkka-absorbentteja tai erikoisratkaisuja.
Lopuksi: huone ensin, laitteet sitten
Pienen huoneen basso paranee eniten muutamalla senttimetrillä ja mittauksella. Aloita siirtämällä kaiuttimia irti nurkista ja kuuntelupaikkaa irti takaseinästä, mittaa sitten, ja vasta tämän jälkeen hanki ansoja tai huonekorjausta. Pimeänä talvi-iltana se näkyy kuuntelussa suoraan: bassolinjan jokainen sävel kuuluu erikseen, eikä äänenvoimakkuutta tarvitse pitää kovalla.